2012/01/13

See good. Do good. Feel good.

Ajatukset ihmeen tukossa ja olen tuhlannut viimeisen lomapäiväni ihme draamaan ja negistelyyn. Alkanut kirjoittaa moneen kertaan, saamatta yhdestäkään ajatuksesta kiinni. Fiilikset on vaihdellut ihme vihasta ja aggressiosta suruun.




Aina ei voi olla happyhappyjoyjoy. Mutta uskon, että sillä, mitä ajattelee on taipumusta tuplaantua.


Siksi - sen sijaan, että alkaisin tässä nyt hirveästi avautumaan - jaan mielummin bataatti-vuohenjuustopaistoksen reseptin. Resepti ei ollut kummoinen, mutta siinä on suurta potentiaalia johonkin parempaan. Tavoittelin jotain simppelin ihanaa bataatin, sitruunan ja timjamin liitolla. Nyt tämä jäi vähän liian yksitoikkoiseksi. Uskon tämän olevan parempaa, jos sekaan heittää myös muita juureksia ja sipulia. Tai kokeilee muita mausteita. Ehdottamasti kannattaa viipaloida/paloitella kasvikset ohuen ohuiksi ja paistaa lähes ranskismaisen rapeiksi. Oi, se olisi hyvää. Sillei ens kerralla!



Bataatti-vuohenjuustopaistos, kaksi annosta

500g bataattia (ja muita juureksia)
150g vuohenjuustoa
sitruuna
kourallinen pinjansiemeniä
tuoretta timjamia

2 rkl oliiviöljyä
suolaa ujostelematta
mustapippuria

Paloittele bataatti (ja muut juurekset) ohuiksi tikuiksi. Levitä uunipellille ja valuta päälle oliiviöljy. Purista puolikkaan sitruunan mehu, ripoittele suolaa ja rouhaise mustapippuria myllystä bataattipalojen päälle. Heitä sekaan vielä tuoretta timjamia ja sekoita jos jaksat. Paloittele huvin vuoksi joukkoon myös pari sitruunaviipaletta ja paista 250 asteessa 20-30min, tai niin kauan aikaa kunnes palaset näyttävät hyvältä ja ovat ottaneet itseensä vähän väriä. Murusta sekaan vuohenjuusto ja lisää pinjansiemenet. Paista vielä n. 10min tai kunnes vuohenjuusto on kivasti sulanut.




Loppujen lopuksi tässä maailmassa on niin vähän asioita, joihin voi oikesti vaikuttaa. Niin kuin vaikka toisiin ihmisiin. Ei niitä pysty muuttamaan. Turha sitä on itkeä silmät päästään, jos ei asioille mitään voi tehdä. Ainut, mitä pystyy muuttamaan, on omat ajatukset ja teot. Vain sinä itse tiedät, mitä pitää tehdä, eikä kukaan muu voi tehdä sitä puolestasi. Muita on siis ihan turha syyttää omasta pahasta olosta. So I'll just do my thing.

Taidanpas naputella viikonloppua varten pari jotain kivaa ajastettua postausta. Jotain kivoja, ihan hattaraisia postauksia. Meitsillä on meinaan huomenna ja ylihuomenna duunia ja sitten koittaakin paluu opintojen ääreen. Tai sitten teen jotain fiksua ja menen nukkumaan. Yksi biisi kuitenkin vielä!


 


Pidetään kiinni kaikesta siitä hyvästä. Ja ajatukset kirkkaina.

2 kommenttia:

  1. Vou, mahtava blogi. :) Käyn läpi melko samansuuntaisia asioita kuin sinäkin. Olen paleoitsinut ja raakaillut viimeiset pari vuotta ja viime aikoina alkanut todeta, että ei se oo niin mustavalkoista.

    Kaikkein vaikeinta on irtautua syyllisyydestä. Mutta ei mua oikeasti tuomitse kukaan muu paitsi mä.

    Mitä muuten opiskelet?

    VastaaPoista
  2. Oi, kiitos ihanasta kommentista :) ja vapauden täyteisiä päiviä sinulle!

    Olen näistä ruoka-asioista kirjoitellut varmaan vuodesta 2009 lähtien :D Pikkuhiljaa sitä on oppinut suhtautumaan asioihin aina vaan rennommin. Ihanaa, etten enää tunne tarvetta saarnata jonkun ruokaideologian puolesta.

    En ole vielä ihan varma, kuinka henkilökohtaisia asioita tahdon blogissa paljastaa, mutta voin kertoa, että opiskelutkin liittyy ruokaan :D Ennen bloggailinkin enemmän ruoasta, nykyään kirjoittelen mielummin vaan ihan kaikesta kivasta :)

    VastaaPoista