Kätköistä esiin

Sunnuntain ratoksi voisinkin vaihteeksi höpistä vähän sisutusjutuista.

Olen niitä ihmisiä, joilla on astiat samaa sarjaa ja tiskikaapissa jokaisella mukillakin on oma tietty paikkansa, yleensä tietenkin värijärjestykseen laitettuna. Maustehyllyn mausteet on järjestetty aakkosjärjestykseen ja sängyn aluslakana tulee sopia yhteen pussilakanoiden kanssa. Kaikki näkyvät ja roikkuvat tavarat tässä huushollissa piilotetaan koreihin ja laatikoihin ja koriste-esineissäkin on paree olla joku muun sisustuksen kanssa yhteensopiva piirre. Huonekaluilla on oltava funktio (=sen sisälle saa mahdollisimman paljon tavaraa piiloon) ja harvoin ostan mitään, mitä voisi kuvailla sanalla "hullutteleva". Monessa asiassa minua voisi enneminkin kuvailla sanalla 'neuroottinen' (onneksi osaan nykyään jo useimmiten nauraa asialle). Poikaystävän sisustus taas koostuu vuosien varrella sieltä täältä kerätyistä epämääräisistä yksittäiskappaleista. Tällaisen järjestelmällisen perfektionistin ja moisen rennon huithapelin sisustuksen yhteensovittaminen ei ole ollut mikään helpoin tehtävä.

Itse olen tietenkin sitä mieltä, että mitä vähemmän tavaraa, sitä parempi.

Mieleni lepää tietynasteisessa askeettisuudessa. Mutta yhtälailla kun ihailen skandinaavisen selkeitä ja eleettömiä koteja, joissa sisustus on lähinnä jotain, joka koostuu väreistä ja muodoista, olen alkanut salaa ihailemaan myös övereitä, runsaita ja boheemeja taiteilijakoteja, missä kaikki ei nyt oo ihan niin justiinsa. Itse asettelen yhtä kukkaruukkua "oikealle" paikalle 5min (lue: siirtelen sitä aina parilla sentillä ja kääntelen ees taas). Olen jo lähemmäs kaksi vuotta koittanut olla ostamatta oikeastaan mitään ylimääräistä. Kirpparillakin ihastelen kaikkia ihania grannyastioita, mutta enhän mie nyt sellaisia.. mihin niitäkin nyt tunkisi?! Ja mitä jos jostain löytyykin vielä kivempi kynttilänjalka/maljakko/teepannu, apua! Pelkkä ajatuskin muutosta jo tämän olemassa olevankin kuorman kanssa saa tuskahien pintaan. Jokaisen syntymäpäivän, joulun tai muun vastaavan yhteydessä toivon, ettei kukaan ostaisi lahjaksi mitään materiaa.

Mutta nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että ehkä olen liian nipo. Kuka nyt voisi kieltäytyä tällaisista lahjoituksista?

Minulle ei nyt ihan selvinnyt, kenelle astiat ovat alunperin kuuluneet, mutta astioiden entisestä omistajasta kuulin tarinoita, kuinka hän on asunut ainakin Amerikassa ja Lontoossa. Vaaleanpunaiset ja -siniset pullalautaset ovat kuitenkin Arabiaa ja kahvikupit ilmeisesti englantilaista posliinia.

Ehkä on sittenkin kivempi ympäröidä itsensä kaikella ihanalla, eikä aina vaan kaikella käytännöllisellä ja täydellisesti yhteensopivalla. Toisen roina on toisen aarre ja lopulta jäljelle jää vain oleellinen, kun valitsee asiat tunteella. Sitten ei ehkä ole niin justiinsa vaikka kahvikupilla ei olisikaan kaveria. Jospa ensi muutossa karsisi sitten mielummin niitä "tätä mä vielä joskus tarviin"-juttuja ja jättäisi jäljelle vain sen mitä todella rakastaa.

Ihan vasta viime vuosien aikana olen oppinut, että omien rajojen rikkominen voi olla hauskaa (ja useimmiten todella tarpeen). Syksyllä poikaystävä osti kirpputorilta pienen kuvan Tukholmasta. Täytyy tunnustaa, että vaikka ensin taulu oli minulle aika yhdentekevä, lämpesin sille kokoajan vaan enemmän ja enemmän, mitä enemmän sitä katselin. Siinä vaiheessa, kun kehystin kuvan uudelleen ja laitoin sen seinälle (edellisen asukkaan jäljiltä jääneitä taulukoukkuja hyväksikäyttäen), huomasin sanovani jotain todella outoa "mitä jos tehtäis kollaasiseinä?!"

Ja nyt, näin muutaman kuukauden jälkeen, Tukholma-taulu on vihdoin saanut kaverin.

Ihan kuulkaas omin pikkukätösin askartelin! Mutta siitä lisää myöhemmin.

Kuvat on btw otettu ennen kuin tajusimme, että meidän kattovalaisimesta onkin palanut jo kaksi lamppua kolmesta :D Ei ihme, että oli vähän pimeetä, kun sinnittelimme yhden lampun varassa. Nyt siristelen täällä silmiäni kuin maanpinnalle kaivautunut myyrä. Parempia kuvia tauluista tulee sitten, kunhan kollaasiseinä-projekti etenee. Tosin siinä voi mennä tovi, koska olen vieläkin ihan fiilareissa jo noista kahdesta :)