Arvatkaas missä olin eilen? No Stepan keikalla, tietty! Utopistista, epätodellista ja uskomatonta, mutta täysin totta.
Ja jos nyt totta puhutaan, niin Stepa ei todellakaan kuulu lemppareihini, enkä meinannut itseäkään korviani uskoa, kun sanoin puhelimessa "okei". Mutta jos puhelimen päässä on Kuopiossa asuva ystäväni, kenestä en ole kuullut ikuisuuksiin mitään, mutta kenestä juuri toissapäivänä puhuin, enhän voinut kieltäytyäkään. Otan tämän merkkinä jostain korkeammista voimista!
Uskon jonkinnäköistä voimaantumista olevan ilmassa muutenkin. Pieni ihminen voi saada aika paljon energiaa sanomalla asiat suoraan ja myöntämällä olevansa vähän luuseri. Niin, et paskaaks täs. Kaikki on hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti