No moro moro, on siis perjantai ja pistaasipähkinät ja The Shining odottavat, joten ollaan nopeita.
Voisin toki alkaa taas selittämään juurta jaksaen tätä elämän ihmeellisyyttä ja oivallusten kirjoa, mutta oleellisinta on kai sanoa, että tänään ilma oli raikas ja päivä hyvä. Onnittelen itseäni tästä viikosta, jonka aikana taisin tehdä sellaisia asioita, joita opiskelijan oletetaankin tekevän ja ilmestyin jopa kouluunkin joka päivä. Vuhuuu ja hullu tuuletus, jeeeee
kaks kaunista naamaa
Tänään olen fiilareissa yhdestä jos toisestakin asiasta, mutta jotta en totaalisesti tylsistyttäisi ketään (tai lähinnä odotuttaisi poikaystävää yhtään sen enempää) lätkäisen tähän muutaman kuvan ja sanon vaan sen, että on ihan jokaisen oma päätös, jos tahtoo käyttää aikansa angstiin. On ihan omissa kätösissä tahdotko vihata vai rakastaa ja onko paska päivä vai ei. Joskus on parempi pitää turpansa kiinni ja lopettaa se muiden syyttely omista ongelmistaan. On otettava itseään niskasta kiinni ja ryhdistäydyttävä. Kiedottava tukkansa tiukalle ponnarille, vedettävä röyhkeän lyhyt minari päällensä ja astella eteenpäin itsevarmoin askelin. Selvittää tunne-elämänsä ajoittaista kaaoottisuutta minimalistisella pukeutumisella ja muistaa, että lopulta herkkyys ja aitous ovat kauneimpia asioita tässä kovassa ja pinnallisessa maailmassa.
Pyysin poikaystävää ottamaan kuvan takaapäin ja sain kuvan selästäni. Voi, miehet. Tarkoitin tietenkin kuvaa ponnaristani! Oman takaraivon kuvaaminen on yllättävän vaikeaa...
Tämänkertainen perjantaibiisi kertokoot kaiken sen, mitä en nyt ehtinyt kirjoittaa. Just nyt mulla on sellanen fiilis, että tämä on sanoineen päivineen joku vuosituhannen nerokkain biisi :D Volat täysille ja däänsäämään, prkl! Meitsi menee nyt katsomaan Hohtoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti