Reissuraportti: Silja Line - Tukholma - Silja Line

Oijoij. Takana on aivan ihana reissu! Kuvia minulla ei valitettavasti ole, koska olen super huono turistikuvaaja, inhoan olla kuvattavana ja reissuseuralaiseni kuvia en viitsi tässä blogissa julkaista, mutta on minulla sentään pari ruokakuvaa! Just wait and see!

En ole ollut "kunnon risteilyllä" sitten abiristeilyn, eikä minulla ole mitään muistikuvaa, että olisin koskaan edes käynyt Tukholmassa, joten matka vähän jänskätti minua. Starttasimme matkaan Silja Serenadella/Symphonylla maanantai-iltapäivänä ja suunnitelmissamme oli lähinnä lepäillä ja käydä buffetissa syömässä. En tahtoisi valittaa (ja varmasti pienoisella merisairaudellakin oli osuutta asiaan), mutta buffet ei ollut kyllä oikein mistään kotoisin! Parasta koko buffetissa oli tuore parsakaali, jolle ei oltu tehty mitään ja lähinnä tyydyin närppimään kaikkea koko rahan edestä. Kamalinta oli se, kuinka ihmiset kiireissään juoksentelivat ympäri salia ja lappasivat ruokaa kitaansa. Jo puolentoista tunnin kuluttua ihmiset alkoivat lähtemään ja tarjoilijat siivosivat pöytiä. Apua! Mielestäni ruoasta nauttimiseen liittyy olennaisena osana istuminen rauhassa ajan kanssa. En ole buffettien ystävä muutenkaan, mutta minulle vakuutettiin, että laivalla se on eri asia, siellä saa viiniäkin ja kaikkee ja ruoat ovat hienoja! Noh, ei taida olla mikään enää niinkuin ennen. En tiedä olenko muutenkaan mikään risteilijä.. Aamupala sen sijaan oli jo hintansa arvoinen, mutta kyllä minä tahdon aamukahvinikin nauttia rauhassa, enkä tönivien ihmisten ja kiljuvien kakaroiden ympäröimänä. (Tähän joku voisi kommentoida, että pysy kotona sitten :D)

Mutta Tukholma sen sijaan! Oi ja voi! Kaikki meni niin smoothisti! Reissu olisi voinut olla parempi vain jos olisimme päässeet Silja Line terminaalin lähellä sijaitsevalle kirpparille Myrornaan, niinkuin olin suunnitellut. (Mutta lähdimme kävelemään väärään suuntaan, emmekä jaksaneet enää kääntyä takaisin ja kotimatkalla jouduimme käteisen puutteen takia sähläämään metrolippujen kanssa, jolloin emme enää ehtineet kirpparille. No, ens kerralla sitten!) Muuten kuljimme metrolla kuin vanhat tekijät, heitimme laukut Scandic hotel Sergel Plazalle ja lähdimme etsimään Östermalmin kauppahallia (kauppahallit on vähän niinku sellanen matkakumppanini juttu) ja voi, se oli kyllä kiva. Tarjolla oli jos jonkinmoista herkkua ja esillepanot olivat ihania. Joimme kauppahallissa hyvät kermakahvit ja söin elämäni ensimmäisen macaron-leivoksen. It was goood.

 Sää helli meitä ja seikkailimme pitkin Östermalmin katuja ihastellen taloja ja ihmisiä. Määränpäämme oli kävellä läpi vanhan kaupungin aina Södermalmille asti. Vanha kaupunki oli turistiryysiksen takia lähinnä ahdistava ja yritimme päästä sen läpi mahd. nopeasti. Pysähdyimme syömään vanhan kaupungin laidalla (siitä ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Söin elämäni parhaimman toast skågenin, mutta pääruoka oli sitä luokkaa, että harkitsen lihansyönnin lopettamista) ja hieman väsyksissä tsekkasimme vielä muutamat Södermalmin pikkuputiikit ja vintageliikkeet, mutta en ostanut mitään.. Paitsi goodstoresta, joka on erikoistunut vege- ja luomutuotteisiin.

Matkan herkkuostossaldo. Vähän innostuin goodstoressa. Ostin raakasuklaata, jossa auringonkukan- ja hampunsiemeniä (En voinut vastustaa tyylikästä pakkausta!) Kolmea erilaista teetä ja aramea. Jäi vähän harmittamaan, etten ostanut myös wakamea. Kuvassa myös Nytorgetista ostettu verigreippilimu (jonka säästelin kotiin asti) ja vain käsittääkseni tax freessä myytävä tribal-viinipakkaus. Siinä on jo syytä harrastaa risteilyjä, vaikka muuten en niin laivamatkaamisesta välitäkään.

Joimme vielä älyttömän hyvät kahvit goodstoren vieressä sijaitsevassa Nytorgetissa, joka oli vähän niinkuin meidän Kluuvin Eat & Joy, mutta pienempi ja mielestäni viihtyisämpi. Ihastelimme Nytorgetin herkkutarjontaa tovin ja ostimme mukaamme pienet suloiset verigreippilimut. Hotellissa otimme hyvät päikkärit ja vedimme sen jälkeen vielä överit kiinalaisessa ja joimme lasilliset hotellimme aulassa. Päivän reippailujen jälkeen meistä ei todellakaan enää ollut bilettäjiksi. Pakko vielä mainita, että useammin kuin kerran hehkutin eccojani, eikä matkan tekeminen ole ollut ikinä niin helppoa ja kivutonta! Tuskin olisin jaksanut muilla kengillä edes kävellä niin paljoa.

Seuraavan aamuna nousimme hyvissä ajoin hotellin aamiaiselle, joka on kyllä ihan kehumisen arvoinen. Sateen vuoksi emme jaksaneet lähteä Sergel Plazaa kauemmaksi, pyörähdimme Topshopissa (josta mukaan tarttui aleostoksia) ja kävelimme tihkusateessa (sateenvarjomme jäi sovituskoppiin ja joku pölli sen alle kymmenessä minuutissa), kunnes keksimme mennä pyörimään Kulturhusetiin, jossa oli mm. ilmaisia taidenäyttelyitä ja kahviloita. Kunnon turistipäivä, ihanaa! Siinähän vierähtikin parisen tuntia oikein mukavasti.

Onni on yhdessä jaettu porkkanakakku ja hyvät voileipäkahvit.

Naamallani oli kestohymy, kun haimme vielä laukkumme ja lähdimme metrolla kohti satamaa. Suunnitelin jo innoissani uusintaa. Ensi kerralla tiedämme aloittaa Södermalmin kaupoista, jolloin olemme vielä puhtia täynnä. Pysähdymme kahville Södermalmissa ja siitä jatkamme kohti Östermalmin kauppahallia ja poikkeamme tietenkin System bolagetin kautta. Kauppahallista ostamme omat eväät ja vetäydymme hotellin rauhaan. Se olisi ihan viimeisen päälle täydellinen loma. Sitä odotellessa taidan kuitenkin tyytyä joku päivä ostamaan kotiin ihanat valkoiset lakanat, niin pääsen nauttimaan hotellitunnelmasta kotioloissa. Meillä synkkasi matkakumppanini kanssa niin älyttömän hyvin. Uskon, että tästä lähtien yritämme keksiä entistä edullisempia tapoja nauttia yhdessä vietetystä ajasta. Elämä kun on niitä pieniä nautintoja, emmekä me tarvitse hulluja kaukomatkoja, överibiletystä, hikipäissään shoppailua tai hummeri-illallisia. Puhtaat, juuri vaihdetut lakanat ovat jo sellaista luksusta, että voi mennä nukkumaan suunpielet korvissa.

Tästä postauksesta tulee jo ihan överipitkä, mutta pakko hehkuttaa vielä takaisin tullessamme laivan Bistro Maximea, jossa otimme alkupala- ja jälkiruokapöydän ja se oli todella kuin joulu uudestaan! Ihan harmittaa, ettei ollut kameraa mukana. Alkupalat olivat ihania ja mielenkiintoisia ja jälkkäripöydässä alkoi jo vähän naurattaa, että ollaanko me nyt ihan tosissaan, että vedetään tällaset setit. Myös viini ja palvelu oli kohdillaan. Perfect! Siitä jatkoimme katsomaan drag showta, joka oli kyllä hauska ja mukaansatempaava. Shown jälkeen tuli tosin sellainen fiilis, että olemme hieman liian nuoria bailaamaan Club Atlantiksessa ja aivan liian vanhoja sheikkaamaan New York-night clubissa ja vetäydyimmekin lopulta hyttiin (joka oli muuten 11. kannella ja ihan eri luokkaa kuin menomatkan 5. kannen hytti).

Oh hoh. Nyt on kyllä bailattu niin komeasti, eletty leveästi ja syöty ihan tuhottamasti! Keho huutaa jo salaatteja ja smoothieta. Tämä päivä taitaa mennä siivoillessa.