Mysli on ollut minulle jotain, jota ei ole ollut olemassakaan pariin vuoteen.
Siinähän on hyi viljoja ja hyi hiilihydraatteja! Alettuani karppaamaan vajaa kolme vuotta sitten, unohdin joidenkin ruoka-aineiden olemassaolon ihan täysin. Ei ollut enää keksejä, pakastepizzoja, mysliä, pastaa tai perunaa. Ruokakaupassa shoppailin lähinnä HeVi-osastolla, maito- juusto- ja lihatiskillä ja monet muut hyllyt ja niiden tarjonta pysyi minulle täytenä mysteerinä. Kun joku hehkutti minulle jotain ihanaa reseptiä, kiinnostukseni lopahti samantien, kun kuulin reseptin sisältävän viljoja tai muita ruokavaliooni sopimattomia aineita. Toimimalla näin, voin myöntää ihan samantien missanneeni monta hyvää juttua tässä elämässä! Teimme esim. huippuhyvää hedelmäsalaattia (jonka voi yleisten ravintosuositusten mukaan luokitella hyvinkin terveelliseksi), eikä moisen tekeminen olisi karppiaikoinani tullut mieleenikään. Eihän karppi syö hedelmiä! Niissä on h i i l a r e i t a. Noita mystisiä pahiksia, joita on hyvä syyttää kaikesta ja jättää omaan arvoonsa, niinkuin vaikka teuraseläinten lihomista edistäväksi rehuksi. (Btw, voin kertoa, että hedelmäsalaatti oli aivan nostalgisen ihanaa ja freshiä!)
Pikkuhiljaa silmäni alkoivat avautumaan... Mutta sitä ennen kuvittelin, että minun pitää muuttua karpista raakaruokailijaksi ja eihän siitä nyt todellakaan tullut mitään! Raakaruoassa on niin monia asioita, jotka karppi joutuu todella opettelemaan uusiksi ja kyseenalaistamaan vanhat tottumuksensa. Tunsin itseni epäonnistuneeksi karpiksi ja epäonnistuneeksi raakaruokailijaksi. Samantien voisin vetää vaikka sitä pakastepizzaa ja voi, sitä vedinkin!
Menin siis ideologiasta toiseen. Ojasta allikkoon.
Kemikaalicocktailin innoittamana tein kaikille kivoille tyypeille joululahjaksi talvimysliä, mutta jotenkin omaan päähäni ei edes juolahtanut ajatus, että voisin tehdä sitä itsellenikin (laitoin mysliin ohjeen mukaisesti pähkinöitä, joten ensimmäistä myslierää en olisi voinut edes syödä allergian takia). Vasta poikaystävän pyytäessä "tee meillekin mysliä!" tajusin, että tosiaan, mähän voisin tehdä meillekin omaa mysliä! Mullistava ajatus, jota en olisi varmaan yksinään edes keksinyt. Joskus sitä tarvitsee pientä ravistelua ja toisen ihmisen apua, jotta näkisi selvästi. Toki viljojen lisäämisestä (fiksusti) ruokavalioon oli merkkejä jo aiemmin, mutta nyt ajattelin oikeasti tutustua kaikkiin niihin fiksuihin viljoihin ja hyviin ruoka-aineisiin, jotka olen karppina missannut. Samalla ajattelin hylätä kaikki ajatukset raakaravinnosta ja kas kummaa, ihan automaattisesti olen jo nyt syönyt enemmän kuumentamattomia kasviksia, kuin olisin uskonutkaan!
Elämä on niin paljon iisimpää, kun ei ajattele liikoja, eikä anna minkään rajoittaa itseään!
Olen niin innoissani! Tuntuu, että koko maailma on avoinna!
Kaurahiutaleita, auringonkukansiemeniä, seesamin- ja pellavansiemeniä + kuivahedelmiä, pähkinöitä ym. härpäkkeitä = pirun hyvä mysli! Kun valitsee hedelmät tarkoin ja käyttää makeutukseen hunajaa, ei myslissä ole lainkaan lisättyä sokeria tai lisäaineita. Kuulostaa hyvältä diililtä.
Mutta niin.. myslistähän minun piti puhua... No, ei kai siinä muuta kuin, että se on ihan huippuhyvää, sitä voi varioida loputtomiin ja se on mitä mainioin lahja! Tehkää tekin! Täällä lisää ihania vinkkejä mysliin ja ruokalahjoihin (vaikka joulu meni jo, mutta ruualla on ihana lahjoja rakkaimpia myös muutenkin). Esim. tein ystävälleni juuri synttärilahjaksi aurinkomysliä, josta hamstrasin myös meille itsellemme. Vähän mauttomaksi tuo sekoitus jäi, mutta ensikerralla heitän sekaan enemmän siemeniä ja kunnon mausteet. Haaveilen inkivääristä, kardemummasta ja vaniljasta. Sitten lupaan laittaa reseptiä!
Pinttyneimmän karpin voi ensialkuun olla hankala syödä esim. kuivahedelmiä, mutta hei, vaikka niissä olisi hui sokeria on ne silti tuhat kertaa fiksumpi tapa tyydyttää makeanhimo, kuin karkit. Just give it a try!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti