Porkkanaisia juttuja

Ihmiset ympärilläni valittelevat syksyn ankeutta ja pimeyttä, mutta minä päätin, että en aio vaipua synkkyyteen! Aion pitää itseäni virkeänä opiskelemalla (ihan oikeasti olen fiilareissa opiskeluistani.. vaikka tietenkin esim. bloggailu ja yleinen hengailu on vielä kivempaa), lenkkeilemällä (ihanaa mennä tuolla viimassa naama punaisena, eikä kukaan nää!) tekemällä hyvää safkaa ja puuhailemalla muitakin kotijuttuja. Ja myöntämällä sen, että kaikkea ei tarvitse jaksaa.

Jos depis iskee päälle, syökää ihmiset värejä! Tulee siinä sitten ihan vahingossa tankattua tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita, jotka auttavat jaksamaan, kun värit lappaa suuhunsa kasviksista (eikä karkeista). Tässä pari vinkkiä ihaniin oransseihin juttuihin, joita nauttiessa voi vain hymäillä elämän helppoudelle. Tai edes sille, että pimeydestä ja masennuksesta huomatta, edes joku asia tässä elämässä on näin helppoa.

Alunperin ilmeisesti Kalastajan vaimolta bongattu knekkis-resepti oli kova juttu viime talvena ja vilahteli useassakin ruokablogissa pitkin kevättä. Vaikka aikomukseni kokeilla kyseistä reseptiä oli kova, jotenkin se sitten kuitenkin jäi.. Mutta eikös se sanonta mene, että hyvää kannattaa odottaa ja sitä rataa?

Meitsi odotti 10 pitkää kuukautta, kunnes nyt vihdoin kokeilin tätä naurettavan iisiä home made näkkäriä. ...ja totesi, että porkkana olis aika poikaa tähän settiin. Joten ei kun tuumasta toimeen!

Porkkanaknekkis

3 suurta munaa

10 rkl seesaminsiemeniä

10 rkl auringonkukansiemeniä

3 rkl pellavansiemeniä

6 rkl kaurahiutaleita

4 rkl jauhettua mantelia

1 pieni porkkana raastettuna (tais olla joku reilu desi raastetta, mutta voi sitä enemmänkin laittaa)

2 tl merisuolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään löysäksi taikinaksi ja levitä se leivinpaperin päälle pellille. Paista 150 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia. Porkkanaraaste tuo hommaan tietenkin lisäkosteutta, joten nämä vaativat ehkä hieman pidemmän paistoajan, kuin tuon 20min. Leikkaa knekkis lämpimänä sopiviksi palasiksi. Anna jäähtyä ritilän päällä. Parasta koko hommassa on (helppouden lisäksi), että nälkä pysyy tovin pidempään poissa tällä leivällä!

Vaikka nää mun kuvat ei nyt ehkä hirveesti himoja herätä, lupaan, että tämä ihana oranssi porkkanasmoothie piristää! Resepti on alunperin Voisilmäpelistä, jossa käytettiin appelsiinin sijasta omenaa. Tässä kyllä kookosöljy on mielestäni aika oleellinen aines, mutta eiköhän sekin ole jo niin "peruskauraa", että löytyy lähes jokaisen kaapista. Jos smoothie saa naamasi irvistämään, lisää sekaan toinen appelsiini tai vähän hunajaa. Ou jeah, se on hyvää.

Porkkanasmoothie, 2 annosta

1 iso (tai 2 pientä) porkkanaa paloiteltuna

1 iso appelsiini

1 verigreippi

1 tl tai enemmän kookosöljyä

inkivääriä maun mukaan

(hunajaa)

Blenderiin ja *surrur*

Taustalla näkyvästä Una Nuotion Ravinto ja kauneus-kirjasta voisin mainita vielä sen verran, että se on ihan suositeltavaa luettavaa, jos ravitsemusasiat yhtään kiinnostaa (moni on tietenkin jo niin asiantuntijaleveleillä, että tämä opus on tietenkin ihan lällyä ja ympäripyöreetä shittiä). Ravitsemus ja kauneus on juuri siksi hyvä, että se on kirjoitettu selkeällä suomenkielellä, ilman kummepia hifistelyjä ja ideologioita. Ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena, jonka terveyteen vaikuttaa niin "oman elämänfilosofian syventäminen" kuin liikunta ja sosiaaliset suhteetkin. Vaikka kirjan nimi on Ravinto ja kauneus, kauneus tarkoittaa tässä yhteydessä lähinnä ihon kuntoa, joka tietenkin heijastaa elintapojamme.

Nykyajan ravitsemusuutiset, jos mitkä, ovat varsinainen porkkana purtavaksi! Kuka niistäkin ottaa enää selvää, kun kokoajan on joku sota. Alan olla kyllä jo vähän sitä mieltä, että tavallisen ihmisen ei tarvitse mitään syvällisempää ravitsemustieteestä tietääkkään. Jos ihminen itse tuntee olevansa terve, onnellinen ja hyvinvoiva ja syö useammin tuoreita kasviksia kuin eineksiä, ollaan ihan oikeilla poluilla. Ja voisin kirjoittaa jotain siitä, kuinka paljon iisimpää on olla toimittaja kuin tieteentekijä..mutta ehkä joku toinen kerta.

Väittäisin, että yksinkertaistetusti voisi sanoa kauniin ruoan ja siitä nauttimisen tekevän kauniiksi ja tuoreiden kasvisten antavan elinvoimaa. Tunnetusti stressi (ruoastakin) aiheuttaa ryppyjä. Tarvitseeko ihmisen välttämättä sen enempää tietääkään? Terveys ja kauneus on jotain, joka tulee sisältä päin, ihmisestä itsestään, eikä mitään, jonka voisi koostaa pelkistä ravintoaineista.